sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Ihana kamala aurinko

Tässä keväässä ja alkukesässä on ollut poikkeuksellisen paljon auringonpaistetta ja hellettä. Mikäs sen ihananpaa, paitsi jos on herkkäihoisena taipuvainen palamaan jo matkalla jäätelökioskille. Kauppojen hyllyt notkuvat aurinkosuojista, mutta viimeistään sen jälkeen, kun luin Noora Shinglerin Kemikaalicocktail-bloggauksen aiheesta, on ajatuskin aurinkovoiteiden levittämisestä omalle ja erityisesti lasten iholle sattunut sydämeen.

Päällimmäisenä  Kemikaalicocktailin kirjoituksesta on jäänyt mieleeni, että aurinkorasvojen kaikkia vaikutuksia ei tunneta tutkimuksista huolimatta. Tiedetään kuitenkin mm. että rasvat allergisoivat monia (aurinkoihottuma voikin johtua suojavoiteesta, ei auringosta) ja että ne toimivat hormonien kaltaisesti. Rasvat suojaavat ihoa ainoastaan palamiselta, eivät ihosyövältä. Rasvoilla halutaan tehdä aurinko vaarattomaksi ja auringon kokopäiväinen palvonta tavoiteltavaksi toiminnaksi. Lopulta uimisen ja peseytymisen myötä voiteet päätyvät vesistöjen kautta juomaveteemme ja kertyvät ravintoketjun myötä lopulta lautasillemme ja sisuksiimme. Siis sen jälkeen, kun 60% iholle sivellystä rasvasta on jo päätynyt suoraan elimistömme sisäpuolelle. Tieto lisää tuskaa.

Mikäs siis avuksi? Aurinko paahtaa päivästä toiseen, ulos pitäisi päästä leikkimään, uimaan ja olemaan, puutarha ja kasvimaa kaipaavat huomiota, eikä kauppamatkaakaan pysty taittamaan varjossa. Kaiken päälle hiki tulee jo ollessa eivätkä pitkähihaiset t-paidat kertakaikkiaan vedä vertoja kesämekoille.

Koska otsonikerros on huvennut arktisten alueiden yläpuolelta muuta maapalloa nopeammin, ei Pohjolan viisto auringonpaiste ole etelän aurinkorantojen kohtisuoraa paistetta turvallisempaa. Vaatteet ja varjo ovat tietenkin parasta suojausta. Aurinko on paahtavimmillaan keskipäivän aikaan (11-14), jolloin kannattaa välttää itsensä tietoista grillaamista. Yllättävää apua voi löytyä myös keittiön kaapista. Kookosöljy nimittäin suojaa ihoa auringossa ja hoitaa samalla suurinta elintämme. Plussaa on vielä miellyttävä tuoksu - siis jos kookoksesta tykkää. Ihonhoitotarkoituksiin tulee käyttää purkeissa saatavaa kylmäpuristettua kookosöljyä, ei voihyllystä löytyvää nk. munkkirasvaa.

Kookosöljy ei tee ihoa palamattomaksi, eikä sen turvin kannata altistaa itseään auringolle tuntikausia yhtäsoittoa. On tärkeää kuunnella kehoaan ja uskoa sitä. Keho kertoo kyllä, koska on tarvetta kääntää suojattu selkä aurinkoa kohti tai vetäytyä varjoon. Henkilökohtaisesti kestän keskipäivän kesäaurinkoa maksimissaan 20 minuuttia ennen käryn käymistä. Talven jälkeen aurinkoon tottumaton ihoni ei senkään vertaa. Kookosöljyn turvin olen kuitenkin voinut esim. käydä noutamassa lapset kerhosta puolenpäivän aikaan t-paita päällä ilman käsivarsien palamista (aikaa edestakaiseen reissuun menee n. 45 minuuttia). 

Olen kuullut, että kaakaovoilla olisi myös auringolta suojaava vaikutus, mutta omakohtaisia kokemuksia sen käytöstä minulla ei vielä ole. Runsaaasti lisävinkkejä kookoksen käyttöön täältä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti